torstai 5. marraskuuta 2015

Vapaa seksi, huumeet ja massatuotanto.
Teos Uljas uusi maailma on ilmestynyt vuonna 1932, teoksen luoja on Aldous Huxley. Huxley oli kirjailija ja kirjoittaja. Hän eli vuosina 1894-1963, syntyi Britanniassa ja opiskeli Balliolin korkeakoulussa, joka oli osa Oxfordin yliopistoa. 17-vuotiaana hän sairastui tautiin joka aiheuttaisi nopeasti näön huonontumisen, mutta hän jatkoi silti opiskelua  ja aloitti kirjoittamisen.
            Teos Uljas uusi maailma kiellettiin nopeasti Irlannissa sen ilmestymisvuotena. Teos kiellettiin Yhdysvalloissa (Indiana, Oklahoma) ja Neuvostoliitossa vuonna 1988. On monia syitä miksi se kiellettiin silloin. Teos käsittelee aiheita, joita ei silloin juuri hyväksytty tai suvaittu sitä, että tietyistä aiheista kirjoitetaan vapaamielisesti.
            Yksi näistä monista syistä on se kenen kanssa teoksen maailmassa yhdyntä on sopivaa. Teoksessa ihmisiltä odotetaan sitoutumattomuutta keneenkään erityiseen, heiltä odotetaan monia eri kumppaneita. Teokseen kuuluu henkilö, joka on kasvanut ja asunut koko elämänsä eristetyllä villien alueella. Kun hänet tuodaan tähän hänelle tuntemattomaan maailmaan, eräs toinen vastakkaissukupuolinen henkilö pyrkii saada hänet leikkeihin makuuhuoneen puolella mukaan ja tätä kuvaillaan osittain yksityiskohtaisestikkin. Joten kirjaan liittyy myös seksiä kuvailevaa tekstiä, joka vaikuttaa tietenkin teoksen kieltämiseen. Aiheeseen liittyy myös kuinka naiset eivät synnytä, vaan lapset syntyvät koeputkista oloutuslaitoksissa massatuotantona.
            Ihmiset manipuloidaan ja oloutetaan jo sikiöstä asti heidän asemaansa yhteiskunnassa ja heille sisäistetään ajatus omasta älykkyyden tasosta. Oloutuskeskuksissa heille myös lausutaan tuhansia kertoja unen aikana eri lausahduksia, jotka vahvistavat heidän mukautumistaan juuri miksi kaikki muutkin. Jo pienenä lapsille opetetaan erilaisia leikkejä sängynkin puolella, jotta he oppisivat miten maailmassa eletään.
            Tekstissä  myös käsitellään erittäin vahvaa huumausainetta, joka myös on syy miksi teos on kielletty. Ihmiset saavat työpaikoiltaan ja muualta pillereitä, jotka toimivat erittäin vahvana huumeena, turvallisena kylläkin. Teoksessa nuo pillerit korvaavat alkoholin ja muut päihteet, ihmiset käyttävät niitä jopa päivittäin ja nukahtavat moneksi tunniksi hallusinoimaan ja nauttimaan. Teoksen henkilöiden ratkaisu huonoon päivään voi olla puolikas pilleri tai sitten jopa kaksi kerralla, mikä saa heidät nukkumaan jopa lähes vuorokaudeksi.
            Kuten monet tietävät, 1930-luvulla kun kirja julkaistiin, maailman poliittinen vakaus oli lähes kadonnut. Monet eri aatteet olivat voimakkaita ja asetettu vastakkain. Joten teoksessa on vain yksi valtio, joka hallitsee koko maailmaa. Valtiolla on joitain samoja piirteitä kuin joillain sen ajan poliittisista aatteista, kuten salailu, sensuuri, ilmiantamiseen kannustaminen ja toisinajattelijoiden karkotus. Tällainen olisi monien valtioiden mielestä sopimatonta, sillä se on kritisoivaa ja provosoivaa.

            Joten tekstin sensurointiin tai kieltämiseen vaikuttavat usein monet asiat. Teoksen sisällössä voi olla monta vaikuttavaa asiaa, maailman valtioiden poliittiset tilanteet ja kirjan yleinen asenne tai vaikutus. Uljas uusi maailma –teos on hyvin negatiivinen nykyihmiselle ja voi olla jopa hyvin ahdistava. Jokainen kuitenkin voi itse myös pohtia mitkä syyt kieltää teoksia ovat tarpeeksi hyviä kieltoon tai sensuuriin ja loppujen lopuksi jokaisella on omat mielipiteensä asioista kuitenkin.

2 kommenttia:

  1. Kirjan sensurointiin ja kieltämiseen vaikuttavista syistä on kerrottu hyvin. Tekstistä saa myös hyvän käsityksen siitä, mitä kirjassa tapahtuu. Samalla tavalla kuin Pohdinta taustatiedon merkityksestä-teksti on tämäkin selkeä ja monipuolinen sekä kirjoitettu mielenkiintoisella tavalla, kirjan sisällöstä on kirjoitettu paljon, mutta ei niin paljon, että mahdollinen kirjan lukukokemus olisi menetetty.

    VastaaPoista
  2. Hyvä, Niklas!

    Vielä yksityiskohtaisempaa tietoa teoksen sensuroinnista saat esimerkiksi sivulta
    http://bannedbooks.world.edu/2011/10/16/banned-books-awareness-brave-world/

    Olen Mintun kanssa samaa mieltä siitä, että kerrot kirjasta riittävästi mutta et liikaa. Teos on valittu eräässä listauksessa viidenneksi 1900-luvun merkittävimmistä englanninkielisistä kirjoista. Sen tulevaisuuskuvaa kannattaa vertailla muihin merkittäviin dystopioihin, kuten Orwellin 1984 ja Zamjatinin Me.

    VastaaPoista