torstai 5. marraskuuta 2015

Vapaa seksi, huumeet ja massatuotanto.
Teos Uljas uusi maailma on ilmestynyt vuonna 1932, teoksen luoja on Aldous Huxley. Huxley oli kirjailija ja kirjoittaja. Hän eli vuosina 1894-1963, syntyi Britanniassa ja opiskeli Balliolin korkeakoulussa, joka oli osa Oxfordin yliopistoa. 17-vuotiaana hän sairastui tautiin joka aiheuttaisi nopeasti näön huonontumisen, mutta hän jatkoi silti opiskelua  ja aloitti kirjoittamisen.
            Teos Uljas uusi maailma kiellettiin nopeasti Irlannissa sen ilmestymisvuotena. Teos kiellettiin Yhdysvalloissa (Indiana, Oklahoma) ja Neuvostoliitossa vuonna 1988. On monia syitä miksi se kiellettiin silloin. Teos käsittelee aiheita, joita ei silloin juuri hyväksytty tai suvaittu sitä, että tietyistä aiheista kirjoitetaan vapaamielisesti.
            Yksi näistä monista syistä on se kenen kanssa teoksen maailmassa yhdyntä on sopivaa. Teoksessa ihmisiltä odotetaan sitoutumattomuutta keneenkään erityiseen, heiltä odotetaan monia eri kumppaneita. Teokseen kuuluu henkilö, joka on kasvanut ja asunut koko elämänsä eristetyllä villien alueella. Kun hänet tuodaan tähän hänelle tuntemattomaan maailmaan, eräs toinen vastakkaissukupuolinen henkilö pyrkii saada hänet leikkeihin makuuhuoneen puolella mukaan ja tätä kuvaillaan osittain yksityiskohtaisestikkin. Joten kirjaan liittyy myös seksiä kuvailevaa tekstiä, joka vaikuttaa tietenkin teoksen kieltämiseen. Aiheeseen liittyy myös kuinka naiset eivät synnytä, vaan lapset syntyvät koeputkista oloutuslaitoksissa massatuotantona.
            Ihmiset manipuloidaan ja oloutetaan jo sikiöstä asti heidän asemaansa yhteiskunnassa ja heille sisäistetään ajatus omasta älykkyyden tasosta. Oloutuskeskuksissa heille myös lausutaan tuhansia kertoja unen aikana eri lausahduksia, jotka vahvistavat heidän mukautumistaan juuri miksi kaikki muutkin. Jo pienenä lapsille opetetaan erilaisia leikkejä sängynkin puolella, jotta he oppisivat miten maailmassa eletään.
            Tekstissä  myös käsitellään erittäin vahvaa huumausainetta, joka myös on syy miksi teos on kielletty. Ihmiset saavat työpaikoiltaan ja muualta pillereitä, jotka toimivat erittäin vahvana huumeena, turvallisena kylläkin. Teoksessa nuo pillerit korvaavat alkoholin ja muut päihteet, ihmiset käyttävät niitä jopa päivittäin ja nukahtavat moneksi tunniksi hallusinoimaan ja nauttimaan. Teoksen henkilöiden ratkaisu huonoon päivään voi olla puolikas pilleri tai sitten jopa kaksi kerralla, mikä saa heidät nukkumaan jopa lähes vuorokaudeksi.
            Kuten monet tietävät, 1930-luvulla kun kirja julkaistiin, maailman poliittinen vakaus oli lähes kadonnut. Monet eri aatteet olivat voimakkaita ja asetettu vastakkain. Joten teoksessa on vain yksi valtio, joka hallitsee koko maailmaa. Valtiolla on joitain samoja piirteitä kuin joillain sen ajan poliittisista aatteista, kuten salailu, sensuuri, ilmiantamiseen kannustaminen ja toisinajattelijoiden karkotus. Tällainen olisi monien valtioiden mielestä sopimatonta, sillä se on kritisoivaa ja provosoivaa.

            Joten tekstin sensurointiin tai kieltämiseen vaikuttavat usein monet asiat. Teoksen sisällössä voi olla monta vaikuttavaa asiaa, maailman valtioiden poliittiset tilanteet ja kirjan yleinen asenne tai vaikutus. Uljas uusi maailma –teos on hyvin negatiivinen nykyihmiselle ja voi olla jopa hyvin ahdistava. Jokainen kuitenkin voi itse myös pohtia mitkä syyt kieltää teoksia ovat tarpeeksi hyviä kieltoon tai sensuuriin ja loppujen lopuksi jokaisella on omat mielipiteensä asioista kuitenkin.
Pohdiskelua taustatiedon merkityksestä

Kirjan Uljas uusi maailma on kirjoittanut Aldous Huxley (1894-1963). Taustatiedot, jotka auttaisivat ymmärtämään teosta ovat kirjoittajan oma elämä ja hänen ajattelutapansa tunteminen, toki on otettava teoksen ilmestymisajankohdan yhteiskunnallinen tilanne huomioon myös. Tekijään vaikuttavat asiat ovat helposti hänen oma menneisyys, esim. lapsuus, perhe-elämä, sekä oma menestys ja yhteiskunnallinen asema. Jotta voisi ymmärtää miksi kirjailija on luonut tietynlaisen teoksen on otettava selvää asioista, jotka on mainittu tässä tekstissä. Usein taustatiedot kuitenkin auttavat vain ymmärtämään miksi kirjoittaja halusi luoda sellaisen teoksen.
            Parikymmentä vuotta ennen teoksen ilmestymistä on kehitetty liukuhihnatuotanto menetelmä, jossa on minimoitu tuottamattoman työn määrä, kuten materiaalin siirtäminen. Molemmat asiat, eli liukuhihnatuotanto ja maailman poliittinen myllerrys ovat vaikuttaneet teoksen sisältöön. Sisältöön teoksessa on vaikuttanut monet muutkin asiat.
            Uljas uusi maailma –teos on julkaistu vuonna 1932, jolloin kukoistivat monet eri poliittiset aatteet. Huxleyn aikaan oli monia poliittisia aatteita, mutta dystopisessa teoksessa on vain yksi valtio ja uskonnot ovat kadonneet, joka luultavasti oli Huxleyn näkemys tulevaisuuden mahdollisesta dystopiasta. Huxley toi uuden lähestymistavan Fordin kehittämään liukuhihnatuotantoon. Kaikki ihmiset tuotetaan hautomis- ja olouttamiskeskuksissa. Lapset ja aikuiset elävät ilman vanhempia, ja teoksen maailmassa sanat isä, äiti, veli ja muut sukulaisiin viittaavat sanat ovat kuin kirosanoja.
            Teoksen hahmot ovat oloutettu omaan yhteiskunnalliseen asemaan jo sikiöstä asti. Yhteiskunnassa heillä on monta kastia, joissa heillä on eri tehtävät ja arvoasemat. Teoksen ilmestymisen aikaan maailma oli vahvasti luokkayhteiskunta, kuten vieläkin joissain maissa. Nykyisessä Suomessa ei sitä ongelmaa ole, mutta varmasti auttaa ymmärtämään miksi se oli teoksessa yksi dystopian näkyvyyksistä, sillä Huxley kuitenkin itse koki luokkayhteiskunnan.
            Ihmiset eivät kykene teoksessa kriittiseen ajatteluun, vaikka onkin joitain, jotka hiukan epäilevät ja pohtivat. Tämä johtuu teoksen maailman johtajien päätöksestä, että kaikki mikä provosoi ja kannustaa itsenäisesti kritisoimaan ja kyseenalaistamaan on kielletty. Yhtenäiseen valtioon on sekoittunut todellisen maailman puolueiden samoja olemuksia, kommunismin, natsien ja imperialismin sellaisia piirteitä kuten naapurien ilmianto, vastustajien passittaminen erilaisille leireille eristykseen muusta maailmasta ja sensuuri. Teoksen maailmassa kuolemansairaat ja muut jotka kuolevat pienen ajan päästä majoitetaan tietynlaiseen laitokseen. Laitoksessa kuolemaa ei yritetä estellä vaan heidät pumpataan täyteen huumettakin kovempaa ainetta, jota kaikki henkilöt käyttävät teoksessa.

            Tekijän oma elämä ja ajattelutavat vaikuttavat aina teokseen. Mutta kirjan ymmärtämiseen se ei välttämättä vaikuta, paitsi se auttaa vastaamaan kysymykseen ”Miksi tällainen kirja?”. Luin teoksen ”Uljas uusi maailma” ja kohdallani kävi juuri niin, ymmärsin vain mistä vaikutteita kirjaan on tullut.

keskiviikko 13. toukokuuta 2015

Läksy: kirjoita "ole sinä, minä olen" -runo

Ole sinä yö, niin minä olen päivä. Jos sinä olet sohva, niin minä olen tuoli. Ole sinä norsu, niin minä olen hiiri. Ole sinä kirpeä, niin minä olen maukas. Ole sinä vanha, niin minä olen nuori. Ole sinä lamppu, niin minä olen varjostin. Ole sinä ilkeä, niin minä olen mukava. Ole sinä katto, niin minä olen lattia. Jos sinä olet vesi, olenko minä olen tuli. Ole sinä iloinen, niin minä olen masentunut. Ole sinä entinen ystävä, niin minä olen nykyinen vihamies...
Luento


Kohtauksessa luennoitsija Pushkov kertoo koiran näkökulmasta kuinka naista pitäisi lähestyä ja se kuvastaa miesten suhdetta naisiin ja ajattelutapojen eroavaisuuksia. Pushkov on puettu koiraksi ja hän eleillään korostaa mielipiteitään naisen lähetstymisestä. Joka kerta, kun Pushkov kertoo jonkin asian tai tavan niin häntä lyö hänen vierellään seisova nainen kauhallaan. Kohtaus toteutettiin loistavasti kaikkine liikkeineen ja äänitehosteineen. Näyttelijät onnistuivat luomaan hauskan kohtauksen, jossa kuitenkin otetaan esille ajattelutapojen eroavaisuudet. Kohtauksen sisältö ja tunnelma olivat molemmat huvittavia ja koomisia. Näyttelijävalinta oli hyvä, sillä he onnistuivat luomaan kohtauksesta niin hauskan kuin vain mahdollista. En muuttaisi mitään kohtauksessa.

keskiviikko 22. huhtikuuta 2015

Läksy: Kirjoita palindromiruno ja allekirjoita se omalla anagrammillasi.

Otto on, no otto
Aahaa
aa
Aa, Otto lottoaa
aa
Aahaa
Otto on, no otto

-Kremlin Aids (Niklas Demir)
Läksy: Kirjoita kaksi kuuden sanan novellia.

Mitä korkeammalle nouset, sitä alemmas vajoat. (Tarinakaava)

Ostan lipun. Kone lähtee. Jätän menemättä.
Läksy: Kirjoita runo, jossa on soinnillisuutta

Ostan villapaidan harmaan
maistan tappion karvaan
kun menetän tytön parhaan

maanantai 23. maaliskuuta 2015


 Kissat ja hiiret

Sarjakuvapiirtäjä Art Spiegelman on tehnyt kaksiosaisen omaelämäkerrallisen sarjakuvan Maus. Teoksen on kustantanut ja julkaissut Suomessa WSOY vuonna 1990. Ensimmäinen osa, Selviytyjän tarina, kertoo ajasta Puolassa ennen toista maailmansotaa ja maan saksalaismiehityksestä. Sarjakuvan toinen osa, Ja täällä vaikeudet alkoivat, kertoo elämästä keskitysleirillä ja sodan jälkeisestä Euroopasta. Olen lukenut sarjakuvan ensimmäisen osan.
            Teoksessa kerrotaan, kuinka sarjakuvapiirtäjä tapaa isänsä pitkästä aikaa New Yorkissa ja alkaa kysellä isänsä menneisyydestä Puolassa. Kertomus etenee vaihdellen isän tarinoista sota-ajasta ja nykyhetkestä New Yorkissa. Kertomukseen sisältyy rakkaustarina. Teoksen teemoina ovatkin ystävyys, rakkaus ja luottamus. Sarjakuvassa on hyvin todenmukaisesti kuvailtu ja kerrottu toisen maailmansodan tapahtumista ja kauheuksista.
            Varsinainen juoni alkaa siitä, kun nuori Vladek tapaa naisen ennen sodan alkua. He saavat lapsen ja Vladek perustaa oman vaatetehtaan vaimonsa isän avustuksella. Pian kuitenkin syttyy sota ja Vladek kutsutaan taistelemaan. Hän joutuu sotavangiksi, mutta onnistuu selviytymään takaisin perheensä luokse. Kotona häntä odottaa uutiset natsien aiheuttamista ongelmista ja tehtaan menetys natseille. He kuitenkin ovat onnellisia yhdessäolosta. Onni ei kestä kauaa, sillä natsit kohtelevat juutalaisia vain huonommin ja huonommin. Yrittäessään selviytyä he joutuvat piiloutumaan usein ja keksimään uusia selviytymiskeinoja. He alkavat myös ymmärtäämään, kuinka kaikkiin ei pidä luottaa.
            Sarjakuvan piirroksissa tietyt ryhmät on eroteltu selkeästi. Kertomukseen sisältyykin kissa-hiiri leikki, sillä natsit on kuvattu kissoina, juutalaiset hiirinä ja puolalaiset sikoina. Spiegelman on onnistunut kuvailemaan jokaisen hahmon hyvin, hän korostaa luonteenpiirteitä ja kärjistää jokaisen luonnetta.
Päähenkilöinä toimivat Vladek ja hänen vaimonsa Anja. Vladek on hyvin säästeliäs ja rauhallinen, kun taas Anja hätäilee. Hän kokee jopa masennuksen ja hysterian teoksen alussa synnytyksen jälkeen. Anja on hyvin kiintynyt poikaansa ja hän ei suostu lähettämään poikaansa ajoissa turvaan. Lopulta se koituukin pojan kohtaloksi.
Sivuhenkilöinä toimivat lähinnä sukulaiset ja muut tuttavat. Teoksessa kuitenkin ilmenee, että edes sukulaisiin ei pidä luottaa. Sodassa, jossa on vainoja, ei pidä siis luottaa muihin, paitsi läheisimpiin ja kaikista luotettavimpiin henkilöihin. Kuka tahansa voi kertoa olinpaikan vainoajille, vaikka kertoja itsekin  kuuluisi vainottuun ryhmään. Teos ilmentää hyvin, kuinka henkilöt muuttuvat, kun oma henki on kyseessä.
            Kuvissa henkilöiden kasvot ovat yksinkertaiset, mutta kuitenkin ilmeistä saa todella hyvin selvää erilaisten tehostusten avulla. Kuvat ovat suurimmaksi osaksi vain kuvia, jotka luovat oikean tunnelman tekstille. Kuvat ovat mustavalkoisia, mikä toimii hyvin, sillä sarjakuva kertoo hyvin synkistä tapahtumista. Synkimmissä kuvissa tehosteena on käytetty tummempaa taustaa ja lisätty tummuutta henkilöihin esimerkiksi raidoittamalla heidät harmaaksi. Spiegelman on käyttänyt erilaisia viivoja piirroksissa kuvatakseen liikkeittä ja niiden nopeutta. Pääosin kuvat ovat selkeitä ja ihmisperspektiivistä. Teoksessa on kuitenkin poikkileikkauskuvia taloista ja bunkkereista sekä karttoja, sillä muuten joitakin kohtia kertomuksesta voi olla vaikeaa ymmärtää. Hämärät ja sekavat kuvia ilmentävät synkkiä tilanteita. Teoksen miljöönä on lähinnä eri paikat Puolassa, talot ja bunkkerit, minne henkilöt ovat piiloutuneet. Kuvissa ei juuri näy huonekaluja, koska suurin osa huonekaluista on pitänyt antaa natseille tai myydä ja koska kuvia on pelkistetty, jotta kuvissa olisi oikea tunnelma.
            Teos tuo ilmi säästämisen tärkeyden. Jopa kello saattoi pelastaa oman hengen, sillä toisessa maailmansodassa voitiin maksaa tavaroilla piilottamisesta ja suojelemisesta. Aina kuitenkaan maksaminen ei taannut turvaa, sillä henkilöt muuttuivat ahneiksi ja pyrkivät selviytymään vain itse. Tämä kuitenkin osittain johtui natsien ja juutalaisten välisestä vihasta. Henkilöillä on teoksessa erilaisia arvoja, sillä perusluonteenpiirteet vaikuttivat siihen voiko henkilöön luottaa vai aikooko hän pelastaa vain itsensä.
            Mielestäni teos ei kuvaa pelkästään toista maailmansotaa, vaan enemmänkin ihmisten luonnetta. Teoksessa käy ilmi todella hyvin ihmisten luonteen muuttuminen heti, kun turvallisuus ei ole enää taattu. Teoksessa ilmentyy, kuinka kauan ihmiset joutuivat piileskellä samassa pienessä tilassa useita päiviä, jopa viikkoja ilman ulkona käymistä ja todella vähällä määrällä ruokaa ja vettä. Samassa tilassa saattoi piileskellä jopa yli kymmenen henkilöä. Pian henkilöiden selviytymisvaisto saattaa sekoittaa heidän muut vaistonsa niinkin paljon, että juutalaiset saattoivat alkaa luottaa saksalaisiin ja maksaa saksalaisille jopa lahjuksia selviytymisen toivossa. Todellisuudessa saksalaiset saattoivat vain ottaa maksun ja saada lopulta kaikki kiinni kerralla samasta piilosta.

 Ihmeellisintä teoksessa on se, kuinka paljon henkilöt joutuivat kärsimään, mutta kuitenkin he kestivät kaiken ja selviytyivät. Se osoittaa kuinka paljon tahtoa heillä oli. Teos osoittaa sen, kuinka erehtyväisiä ihmiset ovat, mutta samalla heidän halunsa ja tahtonsa selviytyä on suurempi, kuin kukaan voisi ymmärtää.

keskiviikko 11. maaliskuuta 2015

Vastauksia Lauran kysymyksiin

1. Luetko yleensä runoja?
Yleensä en lue runoja koskaan.

2. Millaisia runoja luit Karaoke-projektia varten?
Irina Javne: Euroopan kylmin talvi: Teit sormella kiveen reiän. Runo oli lyhyt mutta ytimekäs ja tykkäsin runosta.
Sanna Karlström: Harry Harlow’n rakkauselämät: Äidin käsikirja. En pitänyt runon sekavuudesta ja petollisesta tunnelmasta.
Vilja-tuulia Huotarinen: Seitsemän enoa: Linnut. Liian outo, en tykännyt.
Mikko Myllylahti: Väylä: Ota minut vastaan. Hyvä runo, kiinnostava, tekisi mieli analysoida runo puhki, mutta en kuitenkaan täysin ymmärrä runoa.

3. Tunsitko entuudestaan runoilijaa, jonka valitsitte Karaokeen?
Ehdotan runoa ”Tein sormella kiveen reiän”. En tuntenut runoilijaa ennen tätä. Runo saattaa olla liian lyhyt tai jopa liian kaksimielinen karaokeen.

4. Mitä ajatuksia lukemasi runot sinussa herättivät?
Runot toivat surullisen tunteen, mutta myös hyvin kummallisen kiinnostuksen tunteen siitä, että mitä Runolla haluttiin sanoa.

5. Aiotko jatkaa runojen lukemista itsenäisesti? (Tai jos lukenut ennenkin: Löysitkö projektin runoista uutta luettavaa?)

En aio lukea enää runoja, sillä en ole kiinnostunut runoudesta. Luultavasti kuitenkin etsin ja luen runoja kortteja ja muita onnitteluita varten.